Perintö- ja lahjaveron poistaminen tuottaisi itsensä takaisin

Suomen naapurimaissa ei kerätä perintöveroa. Muun muassa Ruotsissa luovuttiin sekä perintö- että lahjaverosta, koska nämä verolajit todettiin kansantalouden ja yhteiskunnan kehitykselle haitallisiksi. Verojen nettokertymä oli varsin vähäinen verrattuna niiden synnyttämiin kasvua hidastaviin vaikutuksiin.

Perintö- ja lahjaverot ovat omistamisen veroja. Ne rasittavat yritysten rahoituksen saantia samalla tavoin kuin varainsiirtovero työn perässä muuttamista. Perintö- ja lahjaverosta luopuminen on poliittisesti vaikeaa, sillä ne eivät koske koko kansaa, kuten Viron oluttuonnin veroetu tai polttoaineen hinta.

Sen sijaan perintö- ja lahjaverosta puhuminen synnyttää vastaavia lehtiotsikoita ja tunnereaktioita kuin kansakunnan menestyksen kannalta erityisen tärkeät pääministerin aamupalat.

Merkittäviä perintö- ja lahjaveroja maksavia kansalaisia on lukumääräisesti vähän, joten joukossa on myös vähän äänestäjiä. Varakasta kansanosaa suosivia päätöksiä on hyvin vaikea tehdä. On helpompaa näykkiä ruokkivaa kättä purematta sitä kokonaan poikki.

Perintövero vaikeuttaa yritysten kehittämistä

Perintö- ja lahjaveron seurauksena perheyrityksiin muodostuu usein noin vuosikymmenen jakso, jonka kuluessa yrityksen kasvu ja kehitys tyrehtyy. Aluksi sukupolvenvaihdosta mietitään ja tuskaillaan useita vuosia. Sen lisäksi toteuttaminen vie yleensä muutaman vuoden.

Kun yrittäjä ei ole varma, miten vaihdos tehdään ja millaiset veroseuraamukset siitä aiheutuu, liiketoiminnan täysipainoinen kehitys päättyy. Samaan aikaan ruotsalainen yrittäjä jättää avaimet jatkajalle, turvaten rakentamansa firman kehittämisen, kasvun ja lisääntyvät työpaikat.

Sukupolvenvaihdoksen toteuttamisen jälkeen yrityksen investointikyky voidaan menettää useaksi vuodeksi. On maksettava lahja- tai perintöveroa, jota varten joudutaan mahdollisesti ottamaan velkaa. Usein helpompi tai ainoa vaihtoehto on myydä yritys.

Tässä yhtälössä suomalaisten yritysten kehitys on vähintäänkin tasaantunut vuosikymmeneksi, mutta kilpailijamaissa liiketoiminnan kehittämistä jatketaan ilman sukupolvenvaihdoksien aiheuttamia keskeytyksiä. Suomi jää tästäkin syystä takamatkalle sukupolvesta toiseen.

Pyöristysvirheenkokoinen verokertymä

Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2020 lahja- ja perintöveron kertymä oli 797 miljoonaa euroa, joka vastaa 0,8:aa prosenttia Suomen julkisyhteisöjen perimistä yhteensä 99 miljardin veroista. Toisin sanoen lahja- ja perintöveron tuotto on määrältään pyöristysvirheen kokoinen.

Perintö- ja lahjaveron poistaminen tuottaisi itsensä takaisin helposti lisääntyvänä talouskasvuna, investointeina ja työpaikkoina, jotka johtavat yritysten ja kuluttajien lisääntyneisiin tuloihin ja veroihin. Seuraava hallitus joutuu ottamaan perintöveron poistamisen ohjelmaansa, jos Suomen talouskasvusta aiotaan pitää huolta.

Kari Juurakko, Senior Advisor

Kolumni on julkaistu Talouselämän Tebatti-palstalla 26.3.2022